Vapun viettoa suomalaisittain
Kristina Kiviniemi johti yhteislaulua.
Miten vappua juhlitaan Suomessa? Serpentiineillä, kasvomaskeilla ja munkeilla sekä sima-juomalla, tietenkin! Österåkerin kirjastossa järjestettiin lauantaina 25. huhtikuuta kaikille kiinnostuneille vapun aiheisia lauluja, askarteluja ja tietokilpailuja.
Kristina Kiviniemi kutsui ihmisiä laulamaan mukana tunnettujen kevätlaulujen tahtiin. Kun yleisö yhtyi lauluun ”Terve teille, lintuset”, ajatukset päivän viileästä säästä olivat haihtuneet. Sama laulu laulettiin sitten heti uudestaan, mutta suomenkielisellä sanoituksilla. Ja sama tehtiin kaikkien kevätlaulujen kanssa. Alice Tegnérin laulukokoelmasta laulettiin kaksi laulua: ”Pienelle pajulle” ja ”Sinivuokot”.
Vapun tarinan lukemisen aikana osallistujien piti asettaa kasvojensa eteen eläintä kuvaava naamio. Aiheina olivat muun muassa kettu, jänis ja peura. Suomessa on tapana myydä naamioita ja muita juhlatarvikkeita toreilla vappujuhlan aikana, ja siksi oli itsestään selvää, että naamiot olisivat osa myös tätä kirjastossa pidettävää juhlaa.
Vappuviuhka silkkipaperista
Vippuviuhkan, eli eriväristen silkkipaperisuikaleiden nipun heiluttaminen on myös osa suomalaista vappua. Osallitujat ryhtyivät iloisesti tekemään omaa vappuviuhkaansa. Kun yleisöä pyydettiin toivottamaan toisilleen ”Hauskaa vappua" ja puhaltamaan serpentiiniä vieressä istuvan henkilön päälle,il jotkut lapsista näyttivät kuitenkin epäröiviltä: "Onko totta, että meitä pyydettiin olemaan tuhmia?" Vasta vakuutuksen jälkeen, että ohut serpentiinipaperi ei aiheuta haittaa, jopa epäröivimmät osallistuivat serpentiinileikkiin.
Yhteistyössä mukana ollut kunnassa toimiva Österåkerin ruotsinsuomalaiset -yhdistys tarjosi kaikille hiilihapotettua vappujuomaa simaa munkkien kera. Kun vappuaiheisten tietokilpailukysymysten vastaukset oli korjattu, oli aika jakaa ilmapalloja lapsille ja aikuisille ja toivottaa vielä kerran kaikille Hyvää vappua – tai "Glada vappen", kuten tervehdys suomenruotsiksi kuuluu.