Mälarin alue ja Suomi keski- ja myöhäisrautakaudella

Upplandsmuseon tutkimusjohtaja Torun Zachrisson vierailee Österåkerin kirjastossa Suomen itsenäisyyspäivän johdosta. Luento on ruotsiksi.

Huolimatta siitä, että Mälarin alueen ja Lounais-Suomen välillä on yhteyksiä monilla eri esihistorian jaksoilla, Ruotsin puolelta tutkimus on ollut vaatimatonta. Kiinnostuneet tutkijat ovat huomauttaneet, että kun Ruotsi menetti maan itäosan - Suomen - vuonna 1809, historiankirjoitus muuttui. TSiitä tuli tosiasia, että "se, että Suomi kuului kerran Ruotsin valtakuntaan, pyyhittiin pois kollektiivisesta muistista", kuten arkeologi Ingrid Gustin kirjoittaa (2019). Tämä on vaikuttanut tutkimukseen. Mutta on myös loistavia poikkeuksia ja tutkijoita, jotka ovat ottaneet esille paljon tietoa.

Luennolla esitellään viimeisimmän arkeologisen tutkimuksen löydöksiä Mälarin alueen ja pääosin Lounais-Suomen välisistä yhteyksistä esimerkiksi solkien ja keramiikan pohjalta, esimerkkejä otetaan muuttokaudesta (400-550 jKr) ja vendelistä alkaen (550–750 jKr.). NOK). Erityisen tiiviit kontaktit olivat viikinkikaudella (750–1050 jKr). Se nähdään usein ajanjaksona, jolloin ihmiset matkustivat pois Skandinaviasta, mutta nyt viime vuosina julkaistujen arkeogeneettisten tutkimusten perusteella tiedetään, että myös Skandinaviaan saapui epätavallisen suuri väkimäärä, suurempi kuin millään muulla ajanjaksolla. Osa tästä muuttoliikkeestä tapahtui idästä ja Baltiasta, ja se voidaan jäljittää pääasiassa Mälardalenissa ja Gotlannissa.

Vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa!