Dela
Dela

Dela sidan på sociala medier

Artikkeli Österåkerista Ruotsinsuomalainen lehdessä

Laura Santala ja Lea Vaattovaara

Österåkerin ruotsinsuomalaiset verkostoituvat ahkerasti. Österåkerissa ruotsinsuomalaisten yhteistyö on vahvaa. Tämä näkyy monipuolisessa palvelu- ja kulttuuritarjonnassa kaiken ikäisille. Teksti ja kuva Laura Santala.

Vuosi on kääntymässä loppusuoralleen, ja koordinaattori Lea Vaattovaara sekä lasten asioidenajaja Jaana Suorsa vaikuttavat silminnähden tyytyväisiltä kuluneeseen vuoteen Österåkerin kunnassa. Eivätkä suotta, sillä suomenkielistä ohjelmaa on ollut tarjolla kosolti, ja kansallisen vähemmistön yhteistyö on tiivistynyt entisestään.

- Tapahtumissa on käynyt todella mukavasti väkeä. Yhteistyö Åkersbergan Suomiseuran ja kirkon suomenkielisen osaston kanssa on ollut tosi hyvää, Vaattovaara toteaa.

Tämä positiivinen kehitys näkyi vahvasti taannoisessa itsenäisyyspäivänjuhlassa, joka löi yleisöennätyksiä. Kun juhla järjestettiin ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten, kerääntyi tilaisuuteen noin 20-30 osallistujaa. Nyt väkeä oli saapunut paikalle ruuhkaksi saakka, ja koko kirkon juhlasali oli tupaten täynnä.

- Juhlassa kuultiin hieno puhe tangon historiasta. Vähän vakavamman puheen piti pappi, joka kertoi Suomen itsenäisyyden historiasta. Lisäksi lapsille oli omaa ohjelmaa. Oli hieno nähdä paikalla niin paljon väkeä verkostoitumassa, koska aina se ei ole ollut niin, Vaattovaara toteaa.

Österåkerin ruotsinsuomalaisen kulttuurin noususuhdanteen taustalla on vahva yhteistyö ja verkostoituminen. Hyvän pohjan tälle antoi liittyminen hallintoalueeseen vuonna 2010 ja samana vuonna kuntaan perustettiin myös Suomiseura. Nämä muutokset mahdollistivat kampanjoinnin ja informoimisen entistä tehokkaammalla sekä monipuolisemmalla tavalla.

- Voimme myös ylpeydellä todeta, että kuntamme verkkosivuilla on aivan poikkeuksellisen paljon tietoa myös suomeksi, Suorsa toteaa.

Sivuilta löytyy suomeksi tietoa muun muassa käytännöistä, asumisesta, elämisestä ja tapahtumista. Kevääksi on tulossa jälleen uusi ohjelmalista kunnan, suomiseuran ja kirkon toiminnoista. Tältä listalta voi kätevästi poimia kerralla kaikki itseä kiinnostavat menot. Lisäksi kunta on alkanut tiedottaa ruotsinsuomalaisten asioista uutiskirjeiden kautta, ja nyt uusimpana tiedotuskanavana toimii myös Facebook.

- Kotisivuilta löytyvät kunnan asiat, mutta Facebookissa voimme kertoa myös vaikkapa Tukholman tapahtumista, Suorsa sanoo.

Österåkerista löytyy suomenkielistä ohjelmaa kaiken ikäisille. Träffpunkt Fyrenillä on viikoittain toimintaa senioreille, kirkko järjestää kirjakahvilaa sekä keskustelutilaisuuksia ja kirjastolla on tarjolla tietokoneapua joka tiistai.

- Aiomme myös itse pitää sellaisen internet-kurssin, joka helpottaa tiedon etsintää, Vaattovaara kertoo.

Lisäksi kirjojen ääneenluku hoivakodissa jatkuu taas ensi vuonna. Vaattovaara ja Suorsa toteavat, että olisi mukavaa saada myös nuoria lukijoiksi. Mitä vanhusten suomenkieliseen hoitoon tulee, on monissa kunnissa ollut ongelmia siinä, että informaatio ei ole ollut riittävää, eikä kysyntä ja tarjonta kohtaa.

Fyrenillä käy joka torstai suomenkielinen henkilö jakamassa tietoa myös niille, joita ei internetin tiedotuskanavat tavoita. Österåkeriin on tulossa kaksi uutta vanhainkotia, mikä Vaattovaaran mukaan auttaa osaa paikoista profiloitumaan suomenkieliseen hoitoon. Vaikeutena suomenkielisen vanhustenhoidon järjestämiseksi on ollut tähän saakka se, että vanhukset eivät toistaiseksi ole itse suomenkielistä hoitoa kovin aktiivisesti vaatineet. Vaattovaara pyrkii osaltaan informoimaan avuntarpeenkäsittelijöitä siitä, miten tärkeää oma äidinkieli on vanhuksille. 

Kielen ja identiteetin vaaliminen on tärkeää kaikissa ikävaiheissa. Aikuisväestöä pyritään Österåkerissa tavoittamaan kulttuurin kautta. Alkuvuodesta on luvassa muun muassa kirjailija-mediapersoona Mark Levengoodin vierailu teatterilla.

- Vierailun teemana on ”ei saa peittää”. Eli se, ettei juuriaan tarvitse peitellä ja hävetä. Tilaisuus on ruotsiksi, koska toivomme, että tieto leviäisi myös valtaväestön keskuuteen. Monilla heistäkin on joku suomalainen tausta, Vaattovaara kertoo.

Myös ruotsinsuomalainen Maarit Turtiainen vierailee Österåkerin kirjastolla 24.helmikuuta, jolloin hän kertoo tuoreimmasta teoksestaan Eilisen seitit, jossa siinäkin on vahvasti identiteettikysymykset esillä.

Österåkerissa on vuoden aikana nähty myös runsaasti suomalaisia elokuvia. Leffojen tasoon ollaan oltu hyvin tyytyväisiä, ja niitä ovat ruotsalaisetkin tulleet katsomaan. Vaattovaara oli elokuvapedagogin ominaisuudessa mukana myös antirasistisilla elokuvapäivillä, missä näytettiin Klaus Härön palkittu ja kiitetty Näkymätön Elina-elokuva. Melankolinen elokuva sijoittuu 1950-luvun Tornionlaaksoon, ja identiteettikamppailuun, jota 10-vuotias, isänsä juuri menettänyt Elina joutuu käymään.                                                                                                                      - Minulle esitettiin paljon kysymyksiä siitä, miksei Elina saanut puhua koulussa suomea. Tapasin viikon aikana noin 600 lasta, monilla heistä oli jotain suomalaistaustaisia juuria, Vaattovaara kertoo. 

Lasten tapahtumat ovat olleet suuri menestys Österåkerissa. Kesällä järjestetty Taidekieli-leiri oli huippusuosittu ja järjestäjät kohtasivat positiivisen ongelman.

- Osallistujia oli jopa melkein liikaa, mutta ainakin kaikilla tuntui olleen tosi hauskaa, Vaattovaara kertoo.

Taidekieli-ryhmä jatkaa ensi vuonna toimintaansa tuttuun tapaan. Lisäksi kevät tuo tullessaan kissamaisen hauskaa teatteriohjelmaa, kun Presidentin katit –teatteriryhmä saapuu kiertueellaan myös Österåkeriin lapsia ja kouluikäisiä viihdyttämään.

Suorsan työhön kuuluu ajaa lasten asioita ja olla heidän äänenään kunnassa. Vaattovaara kysyi, voisiko hän tehdä neljää tuntia viikossa töitä myös hallintoalueasian parissa, ja näin Österåker sai yhdet lisäkädet suomen kielen asian ajamiseen. Kaksikon vankka tausta lapsityössä näkyy myös kunnan suomenkielisen ohjelman tarjonnassa. Vaattovaara käy opettamassa suomen kielen merkityksestä ja opintomateriaaleista joka kuukausi kunnan kaksikielisten osastojen pedagogeja

- On tärkeää saada heidät ymmärtämään kaksikielisyyden merkitys ja olemaan ylpeitä tästä taidosta, Vaattovaara sanoo.

Toimelias kaksikko pyrkii osallistumaan myös nuoria entistä enemmän osaksi monikielistä Österåkeria. He haluaisivat löytää suomenkielisen nuoren tekemään nuorisotyötä lasten asioiden ajajan sekä vähemmistöryhmien kanssa. Lisäksi he haluavat aktivoida nuoria ruotsinsuomalaisia verkostoitumaan. Österåkerin keskustassa on tila, jota nuorisoseurat saavat vapaasti käyttää.

Suorsa kertoo, että he haluaisivat, että nuoret perustaisivat oman yhdistyksen suomiseuran alaosastoksi. Mitään tiukkaa rajaa sille ei ole, kuka olisi riittävän suomalainen liittyäkseen tähän seuraan. Kiinnostus suomalaisuuteen riittää. - Mukaan voisi tulla, jos on jotain juuria Suomessa, tai tunne siitä, että on jollakin tavoin suomalainen. Tai vaikka olisi ihan vaan kiinnostunut suomalaisuudesta, Vaattovaara kuvailee.

På svenska - ruotsiksi

Redaktör:
Lea Vaattovaara

Sakkunnig:
Lea Vaattovaara
Publicerad:
perjantai 15 tammikuuta 2016
Senast uppdaterad:
tiistai 10 tammikuuta 2017